Suomen, Ruotsin ja Turkin sekä Naton pääsihteerin väliset neuvottelut eivät alkaneet Madridissa tiistaina iltapäivällä lupaavissa merkeissä.

Turkin presidentti Tayyip Erdogan nosti pöydälle nimilistan ihmisistä, jotka Suomen ja Ruotsin pitäisi hänen mielestään luovuttaa Turkkiin.

Ensimmäiset pari tuntia Erdogan vaati nimettyjen kurdien luovuttamista. Suomen ja Ruotsin oli oikeusvaltioina mahdotonta suostua vaatimukseen, eikä neuvottelu edennyt.

Samalla Erdogan vaati, että virkamiesten valmistelemassa aiesopimuksessa Suomi ja Ruotsi luokittelisivat Pohjois-Syyrian kurdijärjestön YPG:n ja Yhdysvalloissa maanpaossa elävän Fethullah Gülenin kannattajat terroristeiksi.

Euroopan unioni ja Yhdysvallat eivät ole listanneet sen paremmin YPG:tä kuin gülenistejä terroristijärjestöiksi, eikä tämäkään vaatimus sellaisenaan käynyt Ruotsille ja Suomelle.

Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat sitoutuneet EU:n listaukseen terroristijärjestöistä.

Ratkaisu vessatauolla

Neuvottelulähteet kertovat Iltalehdelle, että tässä vaiheessa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Erdogan vetäytyivät juttelemaan kahdestaan.

Kaikille koitti siis pidennetty vessa- ja kahvitauko.

”Erdogan oli todennut omia vaatimuksiaan useaan eri kohtaan. Tuntui, että keskustelut eivät edenneet millään tavalla. Lähdettiin pitämään kahvitaukoa. Sanottiin, että pidetään viisitoista minuuttia, mutta se venyi pidemmäksi. Tauon aikana oli paitsi Erdoganin ja Stoltenbergin kahdenkeskinen keskustelu myöskin pallottelua, olisivatko vaikeat asiat sanottavissa siten, että ne ovat molempien osapuolten hyväksyttävissä”, lähde kertoo.

Tauolla alkoi löytyä yhteisiä muotoiluja, ja tauon jälkeen Erdoganin tuuli oli positiivisempi.

Hengähdyshetken aikana suomalaiset, ruotsalaiset ja turkkilaiset virkamiehet muotoilivat kirjauksen, jossa Suomi ja Ruotsi sitoutuvat siihen, että ne eivät valtioina tue YPG:tä tai gülenistejä.

”Tämä muotoilu ratkaisi kiistan. Erdogan veti pois vaatimuksensa Turkkiin luovutettavista kurdeista, eikä jäljelle jäänyt erimielisyyden aiheita”, neuvottelulähde paljastaa IL:lle sovun löytymisen hetken.

Stoltenbergin kysymys

Muotoilun juju piilee siinä, että Suomi ja Ruotsi eivät luokittele YPG:tä edelleenkään terroristijärjestöksi.

”Stoltenberg kysyi, pudottaako Turkki pois kaikki muut vaatimuksensa, jos järjestöjen maininnasta löydetään yksimielisyys. Näin Erdogan lupasi ja näin tapahtui”, eräs lähde kertoo.

Neuvottelu venyi nelituntiseksi, koska virkamiehet tekivät kaikkensa, jotta kukaan valtionjohtajista ei poistuisi paikalta.

Selvää oli, että ratkaisua ei löytyisi virkamiesten välisissä neuvotteluissa. Sen täytyi syntyä valtionjohtajien ollessa samassa pienessä huoneessa.

”Alku ei ollut kovin helppo. Ei oltu samalla aaltopituudella. Turkki varmaan odotti, että paperista saadaan heille enemmän kotiin vietävää. Meillä taas oli tiukat rajat. Emme voi tuommoisessa julkilausumassa siunata lainsäädännön muutoksia tai vastaavia. Emme voi hallituksen tai eduskunnan puolesta sellaisia luvata”, eräs neuvottelijoista painottaa.

Sovun syntymisen jälkeen tasavallan presidentti Sauli Niinistö järjesti tiedotustilaisuuden.

Häneltä kysyttiin, syntyikö hyvä sopimus.

”Se oli tarpeellinen sopimus”, Niinistö vastasi.

Kuninkaan illallinen jäi välistä

Espanjan kuninkaan illalliselle Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson eivät ehtineet.

Niinistö tuumasi, että eipä sitä pelkälle kahville kannata enää kiirehtiä.

Andersson vaihtoi ylleen rennot kesävaatteet ja suuntasi vapaamuotoisemmin kaupungille.

”Istuimme ensimmäistä kertaa yhdessä. Ajattelen, että se todella ratkaisi asian”, Andersson kiteytti tuntemuksensa IL:lle.

Politiikassa painavat ihmissuhteet. Kasvokkain tapahtuu asioita.

Grattis molemmille

Onnentoivotukseen Andersson vastasi iloisesti.

”Grattis för Finland.”

Suomi ja Ruotsi olivat sitoneet Nato-kohtalonsa yhteen. Pohjimmiltaan myös Yhdysvaltain presidentti Joe Biden halusi maat Natoon yhtaikaa.

Erdogan tuumasikin neuvotteluhuoneessa suomalaisille ja ruotsalaisille, että nämä ovat sitoneet Nato-kohtalonsa yhteen.

Tästä eteenpäin Suomi ja Ruotsi ovat Naton kautta myös kahdenvälisessä puolustusliitossa.